Italia, Cortina

Syksyllä, talvea suunniteltaessa ajatuksena oli liikkua parhaan lumen perässä. Kuluva talvi on kuitenkin ollut yksi parhaista talvistani alpeilla. Dumppi dumpin perään. Auto on saanut rauhassa peittyä lumeen. Pöllyteltävää ei ole Verbieriä kauempaa tarvinnut lähteä etsimään.
Poikkeus kuitenkin vahvistaa säännön.
Pari viikkoa sitten sain Skimbaajan päätoimittajalta kutsun Italiaan, Cortinaan.
Viime talven huippureissu Itävaltaan mielessä vastaukseni kutsuun oli myöntävä.
Vaikka alppeja onkin hellitty poikkeuksellisen suurella lumimäärällä. Meikäläistä odotti 9 tunnin harhailun jälkeen lähes täysin lumeton Dolomiitin vuoristo.



Dolomiitit tekivät kuitenkin suuren vaikutuksen. Vuoret ovat täysin erilaiset mihin olen alpeilla tottunut. Todella hienoja ja jylhiä kuruja. Pakko kokea tämä parempana lumitalvena.
Vaikka lunta ei ollut mailla eikä halmeilla muut fasiliteetit olivat enemmän kuin kohdillaan. Hyvää ruokaa, juomaa ja seuraa.
On aina hienoa päästä näkemään uusia mestoja.
Kiitos loistoreissusta Jussi Ovaskainen!!




Ainoat leveät keihäät löytyi omista jaloistani.


Reissun saldona hiihdollisesti oli neljä käännöstä hyvällä lumella ja suksen pohjat täynnä naarmuja. Keväällä ilmestyvästä Skimbaajasta voitte todeta hiihtokuvien olevan välillä kaukana todellisuudesta.
Lasi viiniä muuten maksoi 1,3 euroa. Ikävä kyllä tajusin parkkeerata itseni tämän baarin tiskille vasta viimeisenä iltana, perkele!

Pikkukeskus homma

Minkälainen homma? No sellanen pikkukeskus homma. Verbier nähty? Ei todellakaan..Vaikka lehdet hehkuttaa huippulumia alpeille, tuuli on tehnyt tepposensa puurajan yläpuolella. On ollut pakko suunnata katseet hieman alemmaksi. Onneksi Verbierin lähistöllä sijaitsee useampi kuin yksi makoisa muutaman hissin keskus. Näissä voi tuntea olevansa itse hiihtokeskuksen omistaja. Ruuhka on tuntematon käsite.
Hiihto on ollut nautittavaa ja olut kylmää. Sitä mitä täältä on tultu hakemaankin.
Jotta homma ei kävisi tylsäksi, lisää lunta on luvassa ensi viikolla.


Helsini-Travemunde

Frankfurt.

Jaakko ja onnelliset tuliaset.






Sauna beanies mainoskuvaukset ala Arska.




Les Marecottes







Ja tarina jatkuu taas parin viikon kuluttua....

uusi talvi,uudet kujeet

Viimeiset kuusi talvea olen pakannut auton ja suunnannut Verbieriin, Sveitsiin. Verbieristä on tullut kuin kakkoskoti. Kylä täynnä lunkia porukkaa. Ympärillä makeat vuoret ja iltaisin kädessä kylmä olut. Laatuelämää...

Takataskun antaessa myöten olen päässyt maistelemaan puuteria myös muille mantereille. Jenkit, Chile, Japani ja Intia mahtuu myös näihin kuuteen viimevuoteen.

Vastapainoksi talven riennoille olen joutunut pyhittämään kesät ja syksyt maksalaatikon pakkaamiselle.
Tuleva talvi vie taas lumen perässä alpeille. Mutta tänä talvena hieman lyhyemmäksi aikaa. Lähes kymmenen kesää tehdasduunia on tehnyt tehtävänsä. Aika suunnata katseet tulevaan ja hieman antoisampaan ammattiin.Jos kaikki menee niin kuin elokuvissa, työskentelen tulevaisuudessa kokkina. Tähän asti kaikki on mennyt putkeen mutta pitkä matka on vielä kuljettavana.

Ja, ei niitä laskuhommia ole tarkoitus lopettaa, tästä se homma vasta alkaa...

Tulevan talven keihäitä.




Monon muokkausta kotikonstein.

Arkielämän lisäksi, muutoksia on tapahtunut myös tulevan talven yhteistyökumppaneissa.

Laskukuteet, sukset ja monot tulevat edelleen HellyHansenilta, K2:lta ja Fulltiltiltä. Kiitos niistä Kaitsulle ja Esalle.
Edellistalvista poiketen otsaa koristaa Smithin googlet ja ranteessa Niten kello. Afterilta ei siis myöhästytä jatkossakaan.

Kauden avaus starttaa 27. joulukuuta lautalla Saksaan ja raketit ammutaaan taivaalle Verbierissä. Siitä lisää seuraavassa postauksessa.
Käykääpä sitä ennen kantamassa kortenne kekoon allaolevassa linkissä

http://www.nietos.fi/2011/11/tartu-haasteeseen-auta-pekka-takaisin-makeen

Sitä tikulla silmään joka vanhoja muistelee. Tässä kuitenkin talvi 2010 kuvina.


Talvi alkoi Frankfurtin lentokentältä...

ja sai arvoisensa aloituksen Japanissa, Hakubassa..



Matka jatkui Muncheniin, Ispo messuille ja nyrkkibaariin...
Ja munchenin jälkeen alkoi auringonpaiste alpeilla.






Alppien jälkeen suunnattiin Norjaan, Narvikiin.


Japanin jälkeen hiihdettiinkin sitten pyydaa seuraavaksi norjassa Toukokuussa.
Ellendahltinden ja talven vika mäki.
Ja Suomi voitti maailmanmestaruuden.

Saariston rengastie
Kiirunassa kalassa.



Tuleva kausi alkaa lennolla muncheniin. Josta auto alle ja lumen perään..

Lisää päivityksiä talven kuluessa..

antin alamäkin on vaihtunut loivaan ylämäkeen.
Lisää päivityksiä ehkä ensi kaudella...

jaa,jaa Japani

Hokkaido, Honsu, Shikogu ja Kiushu. Siinä lähes kaikki mitä peruskoulun maantiedon tunnilta jäi Japanista käteen. Tammikuussa sivistyttiin 2 viikon edestä Hakubassa. Japani tarjoaa 4 saarensa lisäksi roppakaupalla puuteria, sushia ja ystävällisiä ihmisiä.

Matka oli pitkä mutta palkitseva. Vuorokausi matkustamista, lentokonetta, luotijunaa oli enemmän kuin tarpeeksi. Perille päästiin tälläkin kertaa. Unta palloon ja aamulla mäkeen.

Eka mäkipäivä näytti reissun suunnan. Lunta oli riittävästi ja lisää satoi paria päivää lukuunottamatta. Nekin päivät olivat tervetulleita. Bluebirdillä suunta Happo onen takakuruihin. Tarjolla olisi ollut oikeata Alaska hiihtoakin mutta eihän sinne nyt jaksanut lähteä rimpuilemaan. Suoraan hisseiltä lähiharjanteet tarjosivat jokaiselle oman linjan. Kätevää.

Siivoojat kumartavat asiakkaille ennen junaan nousua. Omistuista.

Happo Onen lisäksi tutustuimme Cortinaan, 47 ja Coryoon. Jokainen tarjosi loistavaa hiihtoa. Sitä oikeata Japania mikä leffoista ja lehdistä on tullut tutuksi.

Hiihdon lisäksi tutustuimme myös ruokaan. Kalaa, äyriäistä ja lonkeroita oli tarjolla vino pino lähimarketin tiskillä. Myös sushia löytyi reilun euron hintaan per paketti. Toimii myös aamupalana.

Japaniin asti kun tultiin, piti käydä testaamassa paikan ravintolat. Yöelämä täysin kuollut mutta voihan ravintoloissa syödäkin. Hyvää ja terveellistä. Reissun aikana bongasin yhden lihavan ihmisen. Ikäviä ihmisiä vastaan ei tallannut ollenkaan.

Tokio jäi testaamatta kiireen vuoksi. 12 päivää pehmeitä, omia linjoja. Lunta oli tolkuttomasti.

Hellbent vie ja taksia tuo..

Kaksi viimeistä kuvaa kokoaa hyvin reissun antimet.

Loistava maa piste!